Tallin perukoilta kipsipölyn alta löytyi punainen pyörä ja siihen piti käydä metsästämässä nappuloita. Semmoisia mustia. Muovisia. Pieniä. Tämmöisiä löysin:

Toivottavasti nuo sopivat. Tai miksei sopisi? Nehän ovat pieniä. Ja mustia. Ja muovisia. Huomenna sen näkee, kun viimeinkin olisi aika pistellä pyörä ajokuntoon. Tai ainakin yrittää pistää :) Mekaanikon alku meinaa taas touhuta! Höhö! Terveysongelmien vuoksi olen hieman vetkutellut pyörän käyttöönottoa, mutta pääsiäisenä kakspyöräishenget puhuivat niin ettei niitä voinut olla kuulematta!

Kohtalon johdatusta suklaaosastolle?

Kävin kaupassa torstaina ja kävelin suklaamunien ohitse. "Ostanpa yhden Kinder-munasen ja mikäli siitä tulee jotakin tosi kivaa alan touhuta pyörän kanssa, mutta jos ei niin lykkään kunnostusta vielä hieman!" Ensin luulin munasta paljastuneen sellaisen auton, joka viritetään taaksepäin vetämällä ja joka sitten ampaisee eteenpäin itsekseen. Mutta ei. Se olikin moottoripyörä! "Kylläpä muistuttaa omaani. Todella samantyylinen sporttimopo kuin mulla!" Availin niitä mukana tulleita papereita. "EI OLE TOTTA! Tämän selkeämpää vihjettä ei voisi saada." Kyseessä oli Hondan virallinen (lelu)malli! Ainoastaan väri oli väärä, mutta jos halusin saada jonkin "merkin" siitä pitäisikö Lolita kunnostaa talven jäljiltä, ei kahdesti tarvinnut pohtia mikä tuo "merkki" oli ja mitä se viestitti:

Koska mitään tärkeämpääkään (kröhkröh) ei tietenkään ollut päivän asialistalla, kulutin yhden illan tunnit maalaamalla uuden leluni kynsilakalla suurin piirtein oikeannäköiseksi (en aiemmin ollutkaan tajunnut miten omistan jopa oikean sävyistä kynsilakkaa...). Ihan siitä ei oikeanlaista tullut, koska pyörän malli oli kutenkin eri ja koska... no.. "yrittäkää itse sutia kynsilakkaa n. 3 x 4 x 1.5 cm:n muovinpalaan!" :)

 

ps. En oikeasti usko "merkkeihin" tai mihinkään henkimaailmaan. Tämä vain sattui olemaan niin hauska tapaus :)