Nujakointi makkarin seinien kanssa alkaa kohta olla loppusuoralla. Sen verran käsiin käyvää toimintaa, ettei käsitöille ole juuri jäänyt rahkeita, vaikka remontointi onkin edennyt hitaanlaisesti pienissä osissa vain vähän kerrallaan. Eipä tämä juuri haittaa eikä talouden mieseläjääkään onneksi haittaa keskeneräisyys sisustuksessa. Eikös sitä sanota ettei se maaliin pääseminen vaan se matkan teko. Matkalla ollaan.

Matkalla on hyvä olla myös pussukoita. Tein pari vuotta takaperin miehen vanhojen farkkujen takataskuista työpaikalle vaatelokeron oveen roikkumaan meikkipussukan. Leikkasin farkkujen takataskut irti ja ompelin palat yksinkertaiseksi pussukaksi. Suljettavissa takataskuissa pysyy romut mainiosti sisällä vaikka pussukka riehaantuisikin karkaamaan pitkin lattioita. Kappaleiden väliin jäi hyvä lokero hajuvedelle. Sanka on farkun lahkeesta leikattu tikattu sivusauma. Katselin, ettei saumat ole aivan suoraan tässä työssä osuneet, mutta toistaiseksi olen voinut tätäkin käyttää ongelmitta noista mutkallisista saumoista huolimatta.