Nyt kyllä!!!!! Murrrr! Olisiko mitään mahdollisuutta hankkia moottoripyörälle lähestymiskieltoa siitepölyä vastaan?!? Pyörän pitäisi olla punainen, mutta lähemmäs keltaista tuo tätä nykyä menee. En jaksaisi sitä puhallella ja huiskia ja pestä alati pois. Jumalattoman tökerön näköinen pyörä varsinkin sadekuuron jälkeen, kun siitepölystä muodostuu voimakkaita noroja pitkin kylkiä. Hyhhyh. :( Pitänee käydä nykimässä peitto sen päälle kun se taas ainakin hetkellisesti kiiltää!

No, hyvitykseksi puunaamisesta nyhdin vanhempien pihasta raparpereja kyytiin. Raparperit sopivat oivallisesti penkin alle. Muuta sinne ei sitten mahdukaan työkalusetin lisäksi. Edellisen omistajan tekemän perän tuunauksen myötä alunperinkin pieni tila on vieläkin pienempi. Mutta ei sen väliä, rapsut mahtui kyytiin ja hyvä rahka-murupiirakka kömpi uunistani ulos. Mums.

Ajamisen sietämätön vaikeus, keveys, vaikeus, keveys...

Kytkinkäsi ei anna edelleenkään ajaa niin paljon kuin haluttaisi. Kipukohta on kuitenkin viimeisen kuukauden sisään siirtynyt ja kivun laatu muuttunut. Olen varsin odottavalla kannalla, että käsi alkaisi tulla pikkuhiljaa kuntoon. Aiemman repaleisen pistävän säryn tilalle on tullut tasaisen pyöreä kipu. Kipu sattuu siinä missä särkykin, mutta on aavistuksen siedettävämpää. Niinä ajamisen hetkinä, kun ei arkuus, tunnottomuus tai kipu ole vielä ehtinyt iskeä, on ajo taas alkanut sujua. Tähän asti nuo muutamat ajotaipaleet ovat olleet enemmän tai vähemmän touhuamista, mutta nyt matkanteko alkaa taittua sujuvammin.

Touhuan kyllä edelleen risteyksissä. Tänäänkin seisoin lähes koko vihreän valon ajan sammuttelemassa pyörää kerta toisensa jälkeen. Syynä sammumiseen on vasemman käden varominen, mistä johtuen vapautan kytkintä liikaa. Voisin kai tuostakin nolostua, mutta en jaksa. Muut hävetköön puolestani :) Heehheheehee!!