Usein mietin, miten voisin parantaa näkyvyyttäni liikkuessani illalla hämärän rajamailla. Siis nyt tarkoitan päivän ja iltahämärän kohtaamista, en omaa liikkumistani. Pois se minusta! Millaiseksi minua oikein luulette?! Pysyn kotona ja menen yhdeksältä nukkumaan. Miten niin vaikea uskoa....no, usko on jokaisen henkilökohtainen asia ja näin uskomattomana ihmisenä en ala neuvomaan. Höhhöö!!

Tässä ensimmäinen versioni korun ja heijastimen yhteentörmäyksestä. Vanhan nahkatakin helmasta, heijastinkankaasta ja askarteluputiikin antimista syntyi tämä säädettävä rötväke ranteeseen. Hieman se vaatii jatkokehittelyä, mutta jätetään nyt muhimaan laatikkoon.