Lahjojen keksiminen on aina tuskan takana, vaikka lahjan saaja ei välttämättä kaipaisikaan lahjoja. Nyt keksiminen oli helppoa:

kinuskia! No ei kai. 

Voin huoletta kertoa, mitä annan viikon päästä lahjaksi, sillä isälläni  ei ymmärtääkseni ole tapana lueskella joutavia netistä. Lahjaideani on siis turvassa täällä blogissa.

Tänä vuonna törmäsin käytännölliseen lahjaan, jonka voin itse tehdä ja joka kaiken lisäksi on tehtävissä kierrätysmateriaaleista. Nimittäin sytytysruusut. Kynttilänjämät ja tyhjät kananmunakennot saivat uudet vaatteet. Noudatin näitä ohjeita. Ruskeista kynttilöistä tuli tietty ruskeita ruusuja.

Kattilan sijasta käytin käytöstä poistamaani kannellista paistinpannua. Sulattelin kynttilät miedolla lämmöllä, jonka jälkeen sammutin levyn, mutta jätin pannun lämpimälle levylle. Valmiit enemmän tai vähemmän ruusuja muistuttavat sytykkeet pistin silkipaperilla vuorattuun ja harmaaksi maalattuun pahvilaatikkoon. Taisi olla miehen kameralaatikko, mutta koska mies ei laatikoita harrasta, uskalsin tuon lodjun pihistää. Mies ei tietenkään ollut kotona koko viikonloppuna. Mistä ei tiedä ei voi valittaakaan. Höhhöö.

Tässä muutama sytyke:

Toivottavasti näillä saa takan syttymään. Dippailin osaa ehkä liikaakin kynttilänvahassa, mutta se jää nähtäväksi. Ainakin miespuolinen työkaverini hyväksyi isä-ominaisuudessaan lahjaideani. Ja jossei muuta niin ainakin tässä touhussa sai muistella lapsuusaikoja, jolloin veljen kanssa dippaili sormenpäitä joulukynttilöihin...